|
Pinserella's kääpiöpinseri-
|
|
Pentupäiväkirja, osa 3)
23.10.2003: Tänään harjoittelin pentujen kanssa luoksetuloa "täällä"-sanalla ja seuraamisen alkeita. Myös pöydällä seisottamista treenataan jo pienokaisten kanssa runsaiden kehujen saattelemana, jotta koira osaa sitten aikanaan poseerata näyttelypöydällä tai seistä tutkittavan eläinlääkärin pöydällä. Pienokaisten tomera innokkuus ja riemukas hännänheilutus on kerrassaan hellyyttävää :). Seuraavaksi pennut totutetaan klikkeriin, jotta tulevat omistajat voivat halutessaan soveltaa koiralleen naksutinkoulutusta. Harjoitellessa tulee myös vietettyä jokaisen pennun kanssa paljon kahdenkeskistä aikaa, mikä on tärkeää, jotta pentu leimautuu vahvasti ihmiseen, eikä ainoastaan jatkuvasti läsnäoleviin sisaruksiin ja muihin koiriin. )
)
)
)
Kaikkien pentujen korvat ovat alkaneet hiljalleen nousemaan. Välillä korvat ovat jo pitkiäkin aikoja kerrallaan pystyssä, kunnes ne lerpahtavat jälleen. Milloinkohan päästään viettämään korvannousiaisia? ;) Satunnaisista lerpahduksista huolimatta kaikilla tulee viimeistään neljänteen ikäkuukauteen mennessä olemaan kunnolliset, ryhdikkäät pystykorvat. Ensimmäisten korvat nousevat pystyyn jo ennen luovutusikää. Katraan ensimmäinen hörökorva nimetään Vuoden Korvakkaaksi ;). )
)
)
)
)
)
)
2.11.2003: Pennut ovat kehittyneet paljon, ja ovat erittäin pärjääviä. Neljä pentua on siinäkin suhteessa sopiva pentue-koko, että koko konkkaronkka mahtuu yhtäaikaa syliin, eikä kukaan jää vahingossakaan vähemmälle huomiolle :) Pian pienokaiset ovat valmiita muuttamaan uuteen kotiin, ja käytännössä he ovat jo vieroittuneet emästään - mutta miten minut saadaan vieroitettua noista rakkaista pienokaisista, kun haikea eron hetki koittaa?! Ensimmäisenä maailmalle lähtee Tiikerililja, tuttavallisemmin "Lilli". Eron hetken haikeutta helpottaa tieto, että Lilli muuttaa ihan naapuriin, vieläpä oman iskänsä ja hyvien ystäviemme hoiviin. Ensin kuitenkin Lillin on kokeiltava erilaisia takkeja - eihän sitä voi valloittaa maailmaa ilman asianmukaista garderoobia ;)! Sovittelemme Lillille siis Outin tekemiä hienoja pentutakkeja, jottei pakkanen pääse puremaan pienokaista! )
)
)
)
)
)
)
6.11.2003: Pennut täyttävät kahdeksan viikkoa, ja hyvästien haikea hetki on kohta käsillä. Tiikerililja eli "Lilli" on jo muuttanut oman iskänsä luo uuteen kotiinsa, joka onneksi sijaitsee ihan lähellä, eli tapaamme taas pian :). Pete (kuvassa vasemmalla) on selvästi ymmärtänyt isän roolinsa tärkeyden, ja jaksaa kuulemma tuntitolkulla kärsivällisesti leikkiä tyttärensä kanssa. Pete oikein heittäytyy selälleen maahan, ja antaa Lillin kiipeillä vatsansa päällä, jottei satuta pikkuista leikissä - kerrassaan liikuttava parivaljakko :) Pippa puolestaan on ollut hieno ja kärsivällinen äiti, joka ei kertaakaan ole hermostunut lapsukaisilleen, huolimatta näiden neulanterävistä naskaleista ja kynsistä sekä välillä aika rajuistakin leikeistä. Vaikka pennut ovat varmasti joskus vahingossa satuttaneet sitä, Pippa ei edes kertaakaan ole murahtanut niille! Päin vastoin, Pippa haluaa jatkuvasti leikkiä pienokaisten kanssa, ja vieläkin imettää niitä. )
)
)
)
)
9.11.2003: Lapset ovat lähteneet maailmalle, ja jäljelle jäi kova ikävä - mutta toisaalta myös ilo siitä, että kaikki pienokaiset pääsivät hyviin, rakastaviin koteihin :). Eipä itselläni olisi riittänytkään käsiä neljän hellyydenkipeän pikkupinsun palluttamiseen, nyt nämä saavat uusilta omistajiltaan huomiota ja läheisyyttä sydämiensä kyllyydestä :). )
Vaikka emä halusi imettää ja hoivata pienokaisiaan ihan viimeiseen asti, se ei onneksi ottanut sitä kovin raskaasti, että lapset lensivät pesästä. Lohdutukseksi Pippaa on nyt kaikin keinoin hellitty ja lellitty, ja rouva selvästikin nauttii kaikesta saamastaan huomiosta. Olemme asteittain lisänneet lenkkeilyä, jotta Pippa kuntoutuu hyvin - tosin ennen raskautta hankittu hyvä peruskunto on koko raskauden ja imetyksen aikana säilynyt erinomaisena, ja kaikki, jotka kävivät katsomassa pentuja, ovatkin ihmetelleet Pipan kiiltävää turkkia ja hyvää lihaskuntoa. Pian Pippa pääsee myös koulutuskentille pitämään hauskaa. )
Ilokseni pienokaisten kuulumiset ovat erittäin hyvät: automatkat kuluivat uuden omistajan sylissä nukkuen, ja kotiutuminenkaan ei tuottanut kenellekään nelikosta ongelmia, vaan uusi kotiympäristö valloitettiin nopeasti leikkiä ja tutkimusmatkailua varten! Vaikka voisikin olettaa, että uudessa paikassa olisi ensin hieman suunnistusvaikeuksia, löysivät kaikki pennut heti tarpeiden tekoa varten lattialle levitetyt sanomalehdet. Ensimmäinen yö uudessa kodissa nukuttiin sikeästi, ja ruokakin on maistunut ensi hetkestä alkaen hyvin. Pennut ovat myös tutkineet ulkomaailman ihmeitä, ja osa heistä on jo kuulemma sisäsiistejäkin. Istuminen, luoksetulo ja monet muutkin perustaidot alkavat olla jo hallussa. Pienokaiset on nyt sitten "kastettu": Timjami lyheni arkikäytössä Timiksi, ja Tuhatkaunokkia kutsutaan Tiinuksi. Tiikerililjan kutsumanimi Lilli syntyi kuin itsestään jo ennen luovutusta - se vain sopi tälle touhukkaalle tytölle niin hyvin :)! Timotei puolestaan sai pitää lempinimensä, jonka oli saanut jo syntymähetkellään, kun totesimme, että onpas pienellä pojalla otsa kurtussa - ja siitä sai nimensä Kurt! Sopii kyllä hyvin saksalaista syntyperää olevan rodun edustajalle :). )
)
)
)
)
Lopuksi vielä Tiinulle, Timille, Lillille ja Kurtille onnea uusiin koteihin, ja terveiset heidän omistajilleen - pitäkää lapsukaisistamme hyvää huolta, ja muistakaa, ettei mikään koiranhoitoon liittyvä kysymys ole niin vähänpätöinen, etteikö sen kanssa voisi kääntyä meidän puoleemme! :) Pian taas tavataan! |
||