Kuulumiskirja

Kasvatinomistajien kuulumisia ja terveisiä

Koiran nimi:

Terveiset & kuulumiset

13.6.2011: Pinserella's Benjamin, Tiikerililja, Petronella ja Rio de Janeiro

Peten, Lillin ja Nellan kaveriksi muutti viime keskiviikkona Rio poika. Valloittava persoona jonka muut koirat ottivat heti laumansa jäseneksi :) Ja nyt sitten Rio haluaakin vain samaan petiin muiden kanssa nukkumaan. Alku on siis lähtenyt lupaavasti liikkeelle josta olemme tietenkin onnellisia. Rio on itkenyt muutamia kertoja yöllä mutta muuten hän on ollut erittäin reipas ja rohkea. Tarpeet on tehty pääasiassa ulos ja kynnetkin on pojalta leikattu jo pariin kertaan ilman ongelmia. Ihana pakkaus tämä Rio johon me kaikki olemme jo ihan rakastuneita:). Kesä terveisin, Wibbe ja muu poppoo

* * * * * * * * * * * *

12.6.2011: Pinserella's Jakarta eli "Jade" perheineen

Ensimmäinen yö sujui hyvin!muutaman kerran äänneltiin mutta kun vähän heilautti kättä aitauksen suuntaan niin tajusi että en ole kaukana ja meni takasin nukkumaan! hienosti on Jade ollut, tehnyt tarpeensa vain paperille ja ulos! ulkomaailma vielä vähän pelottaa kun on kaikenlaisia juttuja mitä ei ole nähnyt aikaisemmin :D

* * * * * * * * * * * *

20.5.2011: Pinserella's Piubella

Tänään oli niin touhukas päivä että on pakko kirjoittaa tänne taas :)

Nyt on ensimmäinen Pinserella's-ihanuus sitten ollut muotikuvauksien mallina! Ei, ei ollut koiravaatteista kyse ;) Eli läheinen ystäväni on valokuvaaja ja eräs muotisuunnittelija on palkannut hänet otattamaan luomuksistaan muotikuvia. Kun he sitten juttelivat eri vaatekappaleista ja kuvan sommittelusta suunnittelija mainitsi että "joku siisti pieni koira olisi omiaan tämän puvun kanssa..." Ystäväni keksi heti meidät, näytti Bellan kuvia ja suunnittelija oli myyty! Tietenkin suostuimme kun meiltä kysyttiin, sillä ehdolla että minä saan myös ne kuvat missä Bella on mukana itselleni käyttöön :) Olenkin jo Bellan kanssa harjoitellut kuvissa poseerausta, että saan asetella häntä ja ohjata minne hän katsoo joten tämä oli jännittävä kokeilu että miten opit toimii kun on paljon vieraita ihmisiä ja joutuu työskentelemään kauan.

Kuvaukset kestivät yhteensä kaksi tuntia, Bella oli mukana n. 98% kuvista joten hänellä oli paljon töitä. Varmistin että hänella oli hauskaa ja sai tarpeeksi vettä ja varjoa aina kun pidimme pieniä taukoja, kun siirsivät mallia tai muuttivat vähän sommittelua. Ja tietty vastapainoksi neiti sai juosta pallon perässä mielin määrin taukojen aikana kun sitten kuvissa piti olla paikoillaan. Sain kyllä olla hänestä ylpeä! Oli hienosti jopa paikallaan ventovieraan sylissä kun hän yleensä viihtyy vain minun ja mieheni sylissä, siis kun ihminen seisoo. Ja että kroppa piti olla ryhdikkäästi yhteen suuntaan ja koiran katse melkein suoraan taakse ilman että hän kääntyy oli vaikeaa...

Kun tämä oli ohi menimme kotiin ja vedimme parin tunnin nokoset, ennen kun piti taas lähteä. Nyt oli vuorossa agility- ja näyttelytreenit. Agilityssä jaksettiin ihan mukavasti ja Bella oli todella taitava esteiden kanssa, mutta kun näyttelyharjoituksiin päästiin huomasi heti että neidin puhti oli loppu kun ei liikuttu normaaliin vauhtiin. Vedettiin näyttelyharjoitukset aika kevyesti ja lähdimme vähän aikaisin jottei Bella ylirasittuisi. Mutta oli kyllä kokemisen arvoinen päivä taas!!

Tällaista se on näiden pikku tähtien kanssa, ei ikinä tiedä mihin suorituksiin ne yltävät jos ei kokeile. Ja useimmiten ainakin meidän neiti yllättää kaikki taitavuudellaan :)

Terveisiä TODELLA ylpeältä äipältä ja Bella-neidiltä!!

8.5.2011: Pinserella's Olivia ja perhe

Olivia Tampereelta lähettää sisaruksille synttärionnittelut! On vähän samat fiilikset kuin velipojalla, että kevät on aivan mahtavaa, kun lumen alta on paljastunut piha! Siellä voi ottaa täydet vauhdit ja juosta väsymättä. Ylivoimaisesti hauskin leikki on pallon nouto. Leikkikavereina on vähän isompia lapsia ja niiden kavereita. Luut maistuvat myäs Olivialle, niiden kanssa aika kuluu vaikka sylissä. Tosin joskus jonkun täytyy jopa vähän pitää luuta paikoillaan, että saa paremman otteen. Pihalle on rakennettu pienimuotoinen oma agilityratakin. Pieni este ja keppien välissä pujottelu onnistuu. Ruoka maittaa erinomaisesti, silti tädit lenkkeillessä sanovat pieneksi, mutta jänteväksi ja kiiltävä turkkiseksi. Kevään jatkoa ja kasvamista kaikille!

* * * * * * * * * * * *

24.4.2011: Pinserella's Orlando eli "Max" perheineen

Max on nyt täydessä vauhdissa kun lumet ovat sulaneet ja takapihalla voi vain juoksennella kaiket päivät. Eihän tunnin lenkki tunnu missään, vaan lenkin jälkeen mennään takapihalle juoksemaan ainakin pariksi tunniksi. Max ei tunne muuta vauhtia kuin täysillä! Max odottaakin jo innolla, kun pääsemme ensi viikolla aloittamaan agilityn. Max on suunnattoman kiltti poika. Hän ei ymmärrä, miksi toinen koira joskus ärisee hänelle, hän ainakin haluaisi vain leikkiä. Onneksi leikkikavereitakin löytyy lähistöltä paljon. Max tulee myös loistavasti lasten kanssa toimeen. Maxilla ja kaksi-vuotiaalla Eetu-pojalla on aina touhukkaat piha- ja autoleikit menossa, kun Eetu tulee käymään. Maxin lempipuuhiin kuuluu myös kynsienleikkuu. Kun hän näkee edes vilauksen kynsisaksista, häntä on vaarassa lähteä irti voimakkaasta heiluttamisesta ja koko sälli tärisee innoissaan siihen malliin, että äkkiä leikkaamaan! Luiden pureskelu on ihan parasta. Max voi painaa saman luun parissa parikin tuntia putkeen. On herran hampaat sen näköisetkin, puhtaat kuin pennulla. Maxin korvista on tehty erilaisia sotasuunnitelmia, millä ne saisi pystyyn, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että lempinimi lurppis/lurppa on tullut jäädäkseen. Toinen korva kun hänellä on pystyssä ja toinen täysin lurppa. Itse en hänessä muuttaisi mitään. Aivan täydellinen paketti tuo meidän energiapakkaus. En malta odottaa, että pääsemme yhdessä agilityradoille!

* * * * * * * * * * * *

2.4.2011: Pinserella's Orpheus eli "Fiti" ja perhe

Meidän pikkuinen Fiti (s.10.5.10) ei ole enää meidän ainoa vauva, meille syntyi 21.3.11 poika!! Olin sairaalassa viikon verran ja kotiuduin, jäi mieheni ja vauva odottamaan autoon, jotta Fiti taas näkee äitinsä. Hieman hän mietti, että kukas tuo nainen olikaan, mutta pian jo pusuteltiinkin ja monta pusua vaihdettiinkin. Kyllä oli iso kaipuu ja huomasi, että se on molemminpuolista. Seuraavaksi mieheni toi vauvan sisälle niin suureksi onneksemme Fiti oli aivan rauhallinen. Hän nuuskutteli poikaa ja jo seuraavaksi oli leikkimässä leluillaan. Arki on lähtenyt rullaamaan ihan kivasti. Fiti seuraa mielellään, mitä teemme vauvan kanssa. Minulta tippui vaippa lattialle ja Fiti ehti hieman lipaista vaavinkakkaa (hyi) =). Kun imetän niin Fiti istuu vieressä ja jos mieheni on vieressä hakeutuu Fiti hänen kainaloon. Hän saa hellyyttä aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Kun vauva aloittaa itkun, haukahtaa Fiti kerran ilmoittaen, että kuulitteko varmasti vaavin =) Eli vielä kaikki aivan loistavasti mennyt!! <3

* * * * * * * * * * * *

30.3.2011: Pinserella's Piubella eli "Bella" ja perhe

Pitkä päivä taas takana fanikerhon kotona. Isoimmat fanit ovat ne pienimmät, meidän tapauksessa Elias 6 v. ja Adam 1 v. Molemmat leikkivät noutamista ja pikku vetoleikkejä Bellan kanssa, ja kaikkialle minne pojat menee niin Bella seuraa perässä. "Maailman tarkin lapsenvahti!"- siskoni sanat ensimmäisen käyntimme jälkeen :) Bella ei päästä muksuja katseestaan, jos joku harhailee hän ilmoittaa aikuisille juoksemalla ipanan ja meidän välillä (haukkuen jos ei muuten ymmärretä).

Temppujen teko luonnistuu jopa lasten kanssa. Minulla on hyvä testi sille että onko Bella oppinut 100%-sesti jonkun käskyn merkityksen: Adam. Kun Adam sanoo: "Osh!", ja Bella ymmärtää käskyn "loss (=irti)" siitä, niin se on siinä :) Useimmat komennot menevät käsi-signaaleilla, joten lapset osaavat myös tehdä ne ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa. Uusi suosikkitemppu on ympärimeno! Jos minulla on koulutusnameja enkä pyydä mitään, sitä Bella tarjoaa aina nykyään istumisen sijasta, ihan vain koska hän niin pitää ympäri menemisestä. Kolme peräkanaa on raja, sitten rupeaa huippaamaan ilman pientä taukoa :)

Odotamme niin kunnon kevättä ja parempia kelejä, pienet liukastumiset joka lenkillä alkavat jo kyllästyttää ja ruohossa on aina mukavinta tehdä tarpeensa kuitenkin. Porota aurinko, porota!

Pian onkin synttäreiden aika! Meidän taloudessa täyttää birmankissa Killus 12 vuotta 10.4, Bella 1 v. 22.4 ja Lily-kissa viiden 2.5, joten pidetään isot juhlat kaikkien kunniaksi yhtä aikaa :) Cessi-äiti aikoo leipoa koirille oman koirakakun, terveellistä mutta maukasta luvataan!

Pusuterveisiä Bellalta, taas ensi kertaan :)

* * * * * * * * * * * *

5.2.2011: Pinserella's Henrik eli "Henkka" perheineen

Oli mukava nähdä kasvattitapaamisessa kaikkia sukulaisia, joita ei enää niin useasti nähdä kun muutettiin pois Turusta.

Henkkahan on ikuinen pentu vaikka ikää onkin jo mittarissa pian 5 vuotta. Eihän se vielä paljon ole kun noita rautarouvasukulaisiakin tuli tuossa nähtyä..;) Mielipuuhaa on leikkiminen ja pussailu. Henkka on jopa oppinut ulvomaan käskystä kun tuo pallon ja haluaa kiinnittää huomiota. Sitten odotetaan ulvontaa ja heitetään pallo, niin ei kauan mene kun poika on taas takaisin pallon kanssa ja heittää sen minun jalkoihin odottaen uutta heittoa.

Pääsääntöisesti Henkka on ihan vain kotikoira, jonka kanssa lenkkeillään mutta näyttelyitä kierrämme aina muutamat vuodessa. Olemme käyneet tottelevaisuuskoulutuksissa nuorempana mutta nyt ne ovat vähän jääneet, samoin kuin agilitykin, kun syntyi noita vähemmän karvaisia lapsia mutta jos sitä taas kesän lähestyessä löytäisi jonkun uuden yhteisen harrastuksen.

* * * * * * * * * * * *

2.2.2011Pinserella's Kullanmuru eli "Iita" ja emäntä

Koiralla nimi kohdallaan (yleensä) ;) Eli kotoisammin Iita on ensimmäinen tämän perheen kolmesta koirasta. Iita rakastaa kaikkea toimintaa jota sen kanssa harrastetaan. Tavallisten tokon ja agin lisäksi Iita on kokeillut ja ihastunut etsintähommiin. Harjoittelimme yhden kauden raunioetsintää, mutta tällä kaudella harjoitukset osuivat valitettavasti niin huonoon päivään ja aikaan, että harrastus jäi tauolle. Tänä vuonna olisikin mahdollisesti tarkoitus vaihtaa ihmisten etsintä esim. sieniin, jotta saisimme lajin jota voisi helpommin harrastella omaankin tahtiin.

T. Jenni ja Iita

* * * * * * * * * * * *

26.1.2011: Pinserella's Ramona ja Pinserella's Minea eli "Moona", "Nöpö" ja emäntä

Äiti kertoi lauantaina, että oli käynyt katselemassa meidän sukulaisia Turun näyttelyssä sekä nähnyt samalla moni monia muita kääpiöpinsereitä sekä muun rotuisia koiria. Ei sen kyllä olisi mitään tarvinnut kertoa, kun me kyllä haistettiin se heti kun se tuli sisään ovesta.. sen verta oli erinäköisiä hajuja sillä vaatteissaan, että siinä meni kotvanen kun käytiin ne kaikki merkinnät läpi ;)

Me ollaan äiskän kanssa käyty nuorempana vähän Johannalla tokoilemassa sekä treenattu näyttelyitä varten. Näyttelyissä tuomarit on Moonasta vähän tykänneetkin, mutta Nöpö-neitonen on ollut vähän liian pikkuruisen oloinen. Miten niin pieni, kun sillähän on tosi suuri ego ja se on sitä mieltä aina, että hän ensin ja sitten vasta Moona-täti. Ai, niin me tosiaan ollaan sukulaisia, ehkäpä sen takia meillä ei ole riitojakaan, kun täytyy pitää noi sukulaisuussuhteet kunnossa. Mamma on aina kuulemma ollut todella tyytyväinen, kun me tullaan niin hyvin juttuun toistemme kanssa ja sen mielestä me ollaan mailman ihanimmat kaverukset.

Päälajina kumpainenkin meistä harrastelee agilityä. Omaksi ja mamman huviksi on mukava käydä vähän niitä esteitä pomppimassa ja erinäisiä tehtäviä suorittamissa. Saa siinä kyllä samalla paineltua sydämensä kyllyydestä ja muistaa se mamma aina ne oikeat suoritukset palkita, joten mikäs siinä on tehtäessä ;) Mamman mielestä me ollaan ahneita, mutta hänen mielestään se on vaan hyvä juttu, kun olemme kuulemme helposti motivoitavissa. Ja ruokaahan ei voita mikään! Nöpö jopa on nykyään intoutunut varastelemaan ruokia, kun on joutunut pikkuiselle laihdutuskuurille, kun oli lihonut 1/2 kiloa, joka kuulemma tommosessa pikku kääpiöpinserissä on hirmuisen paljon. No, pikku hiljaa sekin rupeaa taas pääsemään mittoihinsa.

Kuullaan taas lisää!

Kääpiöt Moona ja Nöpö sekä emäntä Katja

* * * * * * * * * * * *

24.1.2011: Pinserella's Ornella eli "Maisa" perheineen

Maisaa sanottiin viikonlopun Turun näyttelyssä rauhalliseksi. Joo, onhan hän sitäkin, mutta peruspiirre on kyllä mielestäni vilkas ja iloinen, näyttelyn rauhallisuus kertoo varmaankin hyvistä unenlahjoista ja häiriön kestämisestä. Maisa nukkuu kotonakin rauhassa, vaikka vilinää olisi ympärillä, kunhan emäntä on lähellä. Lempipaikka on omassa "myssyssä" peiton alla. Hänellä on pikkupeti, jossa suorat karvaiset reunat, ja ylösalaisin käännettynä on aivan myssyn näköinen, tai karvalakin. Peiton alle pitää päästä, ja kun sieltä sitten lähdetään, peitto kulkee selän päällä mukana. Ja arvatkaa missä Maisa-Makkara nukkuu yönsä. Selkä emännän mahaa vasten syvällä peiton alla. Isäntä usein houkuttelee Maisaa myös viereensä, mutta Maisa vain käväisee hänen peiton alla ja palaa tyytyväisenä takaisin. Johannalta muinoin kysyin, että teenkö tyhmästi, jos annan Maisan tulla sänkyyni, niin Johanna totesi, että sitten Maisa haluaa olla siellä lopun ikäänsä. Näin varmaan käykin, ja siitä olenkin onnellinen. No, missä Bella nukkuu? Bellalla on oma paikka sängyn ja seinän välissä isännän puolella. Bernit haluavat ahtaaseen paikkaan, siellä hän nukkuu tyytyväisenä, kuorsaa ja tuhisee. Maisa on innostunut näyttelytreeneistä, ja on aina valmis treenaamaan. Tosin trenaa myös tokoa ja tanssia. Ja jaksaa sitten treenata ikuisuuteen asti, sanoo nimimerkki kokemusta on. Emäntä on oppinut pukemaan vaatteet päälle niin, että se sujuu. Alkuun oli rimpuilua ja aina tyttö luiskahti pois, mutta nyt sujuu. Ulkona kun on mukavampi tallustella, kun on lämpimät vaatteet. Emäntä aloitti kutomaan palmikkopuseroa, mutta se on kovasti vielä kesken. Mutta, meille tulee muutto Poriin. Ensi viikolla muutamme koirien kanssa pikkuriikkiseen yksiöön ensin muutamaksi päiväksi ja sitten paritaloon vuokralle. Reissaamme sitten viikonlopuksi Turkuun, onneksi auto on mukava paikka.

Leena

* * * * * * * * * * * *

23.1.2011: Pinserella's Piubella eli "Bella" perheineen

Pitkän ensimmäisen näyttelypäivän jälkeen menimme kotiin ja koira simahti, joten yritämme tulla seuraavaan tapaamiseen :) Bella-koira on ollut aivan mahtava lisä meidän perheeseen, entuudestaan olevat jäsenet ovat Killus-kissa 11 v., Josefin-kissa 6 v., Lily-kissa 4 v., Cessi-emäntä ja Stefan-isäntä. Kissoilla ei kestänyt kauaa tajuta että tämä äidin uusi karvapallo on vauva ja sille ollaan kilttejä, vaikka se välillä kävisikin hermoille. Bella oppi nopeasti paljonko kukin kissoista sieti hurjastelua häneltä ja kuka mielellään leikkii hänen kanssaan. Bella tulee tosi hyvin toimeen arkojen koirien kanssa juuri siksi että hän ei ole päällekäyvä, vaan antaa toisen määrätä tutustumistahdin.

Kuten varmaan kaikki Pinserella«s-pinsut, Bella rakastaa sylissä olemista ja suukottelua. Uudesta ihmisestä tuli jo pentuiässä nopeasti paras kaveri kunhan sen syliin sai kömpiä ja naamaa pussata :) Hyppiminen oli selvästi mieleinen asia heti pienestä asti, mutta neiti oppi nopeasti ettei sillä saa mitään ja hyppii nyt harvoin enää ilman että sitä pyydetään. Lapset ovat Bellan mielestä vastustamattomia, mitä pienempiä ne ovat sitä kiinnostavammat! Siskojeni 1?-vuotiaat pojat ovat kovan silmän alla aina kun Bella on paikalla, hän kertoo heti jos ne taapertavat liian kauas pois aikuisten keskuudesta ja on mielellään leikissä mukana noutamassa lego-palikoita ja katselemassa kirjaa. Se että lapset rakastavat ympäri juoksemista yhtä paljon kuin neitikin on hänestä vain bonusta :)

Koska Cessi-emäntä on pikkuinen koulutusfriikki, osaamme jo vaikka ja mitä! Ei tietenkään ole pahitteekksi että Bella on nopea ymmärtämään mitä haetaan, oppimaan uutta ja kova tarjoamaan ja kokeilemaan itse eri juttuja. Osaamme istu, maahan, tassu, ylä-vitonen (muksujen suosikki!), odota, paikka, jätä (esim. ruoka joka putoaa lattialle), etsi, nouda, läpi (pujotellaan jalkojen välistä, osaamme jopa tehdä kahdeksikon), hyppy sekä tunnistamme esineiden nimiä kuten oma sänky, sohva, isi sekä eri leluja kuten pallo, Orson (kilppari-pehmolelu) ja naru. Hän tulee kutsuttaessa, nyt on ollut vähän kuulemis-ongelmia kun on tainnut teini-ikä alkaa meillä, ja on usein vapaana pihassa ja metsässä koska kuuntelee niin hyvin ja tietää ettei saa vaeltaa omille teilleen.

Bella on täynnä tarmoa ja aina mukana kun pääsee osallistumaan, vaikka lumitöihin :) Opetin hänelle jo aika nuorena että on pystyttävä myös ottamaan rauhallisesti vaadittaessa, joten hän on mainiota seuraa myös kun joutuu itse olemaan koko päivää sängyssä koska on kipeänä. Kissojen takia Bella joutui myös ymmärtämään jo aika nuorena että Cessi-äidin on jaettava aikansa karvaisten lastensa kesken, ettei aina voi tulla syliin vaikka niin haluaisi jos se on varattu ja että kun äiti leikkii kissojen kanssa niin ei saa tulla keskeyttämään tai häiritsemään.

Kerta kaikkiaan mahtava koira, aivan täydellinen juuri minulle ainakin :)

Tässä vähän meistä, oli pakko kirjoitella että toivottavasti kaikki inspiroituisivat kertomaan kaikkea mahdollista omista mussukoistaan :D

T. Cessi ja Bella, Paraisilta

* * * * * * * * * * * *

23.1.2011: Pinserella's Kashmir eli "Muikkis" ja emäntä

Omistajan huolimattomuuden takia pinsujen yhteinen leikkihetki Koirakeskuksessa jäi eilen välistä, mutta yritämme osallistua seuraavaan kokoontumisajoon! :)

Miisa